Antti Häkkäsellä on kuuden vuoden kokemus työskentelystä kansanedustajana, ja hän on päässyt näkemään eduskuntatyöskentelyssä sekä hallitus- että oppositiopuolen. Oikeusministerinä hän on myös nähnyt kybermaailman linkittymisen yhä vahvemmin reaalimaailmaan esimerkiksi terrorismin kautta, ja hän on myös päässyt viemään eteenpäin tiedustelulainsäädäntöä ja terrorismin sääntelyn muuttamista. Tällä hetkellä Kokoomus on oppositiossa, ja usein luullaan, että oppositiosta on vaikeaa päästä vaikuttamaan asioihin. Häkkänen kuitenkin kertoo, että oppositiosta on mahdollista vaikuttaa erityisesti turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin, sillä Suomessa vallitsee turvallisuuden osalta vahva konsensus, eli yhteneväinen käsitys siitä, miten suomalaista turvallisuuspolitiikkaa tulisi toteuttaa. “Pitää olla vain hyvin paneutunut asioihin, ja pitää olla myös yhteistyökykyä”, Häkkänen kertoo.
Valtion turvallisuusintressien ja kybermaailman välillä tasapainoilu tulee olemaan tulevaisuudessa yhä vaikeampi tehtävä, kun samalla tulee torjua vieraiden valtioiden vaikuttamispyrkimyksiä, mutta myös turvata yksilöiden vahvat perusoikeudet. Valtioilla on myös intressejä puuttua sääntelyyn, jotta olisi mahdollista käyttää vapaammin tietomassoja. Häkkäsen mielestä tämä on kuitenkin kaksiteräinen miekka, vaikkakin yrityksillä tulisi olla paremmin edellytyksiä kehittää tekoälyä ja tietomassojen käyttöä. “Vaikka GDPR on tiukka, emme kuitenkaan voi tinkiä yksilön tietosuojasta, koska silloin ihmiset menettävät luottamuksen järjestelmään, ja tällöin olemme pulassa”, Häkkänen sanoo.
Syksyllä 2020 julkisuuteen tullut Vastaamon tietomurto herätti monissa kysymyksen siitä, miten yhteiskunta voi auttaa tilanteessa, kun omat henkilötiedot ovat päätyneet vääriin käsiin. Henkilötietojen muuttaminen ei ole nykylainsäädännöllä helppoa, mutta Häkkäsen mukaan lakimuutos on kuitenkin vireillä. “Puolueilla on tästä yhteinen näkemys, että pitäis pystyä katkaisemaan se jälki, jos tietomurto tapahtuu, sillä tietoja voidaan käyttää pitkäänkin kiristämiseen. Jos julkishallinnon rekisterehin saisi uuden sosiaaliturvatunnuksen ja muut, niin tilannetta saataisiin jossain määrin helpotettua”, Häkkänen kertoo. Keskeistä onkin saada kaikki toimijat mukaan tekemään muutosta ja vaikuttamaan yhdessä kansalliseen turvallisuuteen.
Kun puhutaan digitaalisesta luottamuksesta, Häkkäsen mielestä tärkeintä on se, että sekä yksilö että laajemminkin kaikki kansalaiset pystyvät luottamaan digitaalisiin palveluihin, joita sekä yhteiskunta että yritykset tarjoavat. “Yhteiskunnan kannalta on aivan olennainen kysymys, että ihmiset voivat luottaa digitaaliseen maailmaan ja siihen, etteivät esimerkiksi rikolliset pysty murtamaan tätä järjestelmää”, sanoo Häkkänen. Digitaalisiin palveluihin luottaminen on keskeistä myös tuottavuuden kannalta, sillä palvelut helpottavat ihmisten elämää. Häkkänen onkin huolissaan Suomen jämähtämisestä paikalleen, jos esimerkiksi julkisia digitaalisia palveluita ei rakenneta sellaisiksi, että kansalaiset voivat luottaa niihin. Häkkänen näkee, että valtio tai yritykset eivät voi yksin hoitaa näitä asioita, vaan yhteistyötä on rakennettava valtion ja yritysten välille, jotta voidaan tuottaa luotettavia palveluita kaikille.
