Kyberturvallisuus ei ole vain teknologiaa ja teknistä osaamista

Trustcastissa avataan kyberturvan ja digitaalisen luottamuksen aihepiirejä vaihtuvien vieraiden kanssa. Tällä kertaa vieraana on kyberturva-aktiivi Noora Hammar

 

Noora Hammarin tausta on finanssialalta. Hammar päätyi työskentelemään kyberturvan parissa, sillä hän haluaa tehdä työkseen merkityksellisiä asioita, joilla on positiivisia vaikutuksia.

”Olen tullut koulukiusatuksi ja se on tuonut minulle sellaisen piirteen, että haluan tehdä muille hyvää. Koen, että kyberturvan kanssa työskentely on hyvän tekemistä. Tietysti jos olet tällä alalla pahisten puolella, saat paljon pahaa aikaiseksi”, Hammar kuvailee ja muistuttaa, että pahisten täytyy onnistua vain kerran aiheuttaakseen tuhoa, kun taas defensiivisen tietoturvan puolella onnistumisia tarvitaan joka ikinen päivä.

Hammar kertoo, ettei kyberturvallisuus ole pelkkää teknistä osaamista ja teknologiaa. Alalla tärkeää on esimerkiksi kommunikaatiotaito ja kyky välittää olennaista tietoa sille kohderyhmälle, joka sitä tietoa tarvitsee.

”Mikä on se tieto, josta asiakas hyötyy eniten? Mikä tieto tästä kaikesta kokonaismassasta pitää välittää eteenpäin? Samalla täytyy olla tilannetajua siitä, miten tulee toimia, jotta riskejä saadaan minimoitua mahdollisimman nopeasti niin, etteivät ne konkretisoidu enempää”.


Hammar painottaa, että sillä, miten uhkatilanteista kommunikoi, on todella paljon merkitystä. Nämä taidot eivät ole suoraan teknisiä taitoja. Siksi tarvitaan erilaisilla työ- ja koulutustaustoilla olevia osaajia.

”Yleinen harhaluulo on, että ala on täynnä vain hupparipäisiä hakkereita. Se ei ole koko totuus!” Hammar sanoo.

Women4Cyber luo tietoisuutta alasta naisille

HelSec on kyberturvallisuuden yhteisö, jonka puheenjohtajana Hammar toimii. HelSecin lisäksi CitySecejä löytyy myös muista Suomen kaupungeista ja niiden välillä tehdään hyvää yhteistyötä. Jos esimerkiksi HelSecin toiminta kiinnostaa, kannattaa virtuaalisiin tapaamisiin osallistua matalalla kynnyksellä. Hammar vinkkaa, että tulevista tapahtumista löytyy tietoa esimerkiksi Twitteristä.

HelSecin lisäksi Hammar on Women4Cyber Finland -järjestön perustaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Hammarista on tärkeää luoda tietoisuutta tärkeästä kyberalasta varsinkin naisille.

”Helmikuussa aloimme julkaista Kuukauden roolimalli -sarjaa, jossa nostamme esiin omalla toiminnallaan inspiroivia ja rohkaisevia naisia. Tämä tekee heistä helpommin lähestyttäviä”, Hammar kertoo.

Kyberala on globaali ja sen haasteet ovat lähes samoja maasta riippumatta. Tästä huolimatta Euroopassa alalla olevista vain 7 prosenttia on naisia. Luku on Hammarista matala ja hänen oman kokemuksensa mukaan myös Suomessa alalla on hyvin vähän naisia. Näitä naisia ei myöskään nosteta esille eikä heistä juuri ole kerrottu.

”Esimerkkien voima ja vaikutus on tosi suuri. Jos emme näe ikinä naisia tällä alalla, aletaan helposti mieltää ala vain miesten jutuksi”, Hammar sanoo.

Kyberalasta on kerrottava myös kouluissa

Kyberala kasvaa koko ajan ja sitä tulisi kansantajuistaa jo kouluista asti. Monella alalla houkuttelevuus syntyy nimenomaan julkisuuskuvan kautta, mutta vaikutuksia saa jo koulujärjestelmässä. Jos kouluihin tuotaisiin lisää tietoa kyberalasta ja koulutuksista, se voisi auttaa alaa kasvamaan ja tulemaan tutummaksi.

”Olen ollut jo pidemmän aikaa sitä mieltä, että kaikkien alalla olevien tulisi jalkautua kouluihin ja olla itse aktiivinen. Ei kouluissa välttämättä tiedetä, kuka olisi hyvä henkilö kertomaan asiasta ja keneen ottaa yhteyttä, mutta tietoa tästä olemassa olevasta alasta pitäisi välittää jo ala-ja yläkouluikäisille”, Hammar kertoo.

Hammar esimerkiksi on itse menossa puhumaan siitä, mitä SOC-analysti (security operations center) tekee, mitä työ käytännössä on ja millaisia työtehtäviä se sisältää. Se helpottaisi opiskelijoiden ymmärrystä siitä, mitä erilaisia rooleja ala sisältää ja kuinka paljon on olemassa erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa.

”Asioista kertomalla avattaisiin hämyistä verhoa! Esimerkiksi Espanjassa jo kouluikäisille opetetaan digitaitoja. Miksi me emme tee tätä samaa Suomessa?” Hammar ihmettelee.